Siili

19.04.2020

SIILI tuo kaikille tuttu suloinen piikkipallo kotipihan pusikossa. Vai onko se oikeasti kuitenkaan niin tuttu?

Siili on täysikasvuisena 20-30cm pitkä, lyhythäntäinen, pitkäkuonoinen ja painaa 0,4-1,2 kg. Joskus on tavattu jopa 1,9kg siilejä.

Siilin uusiutuvat piikit, joita on noin 6000 ovat ontot ja jokaisessa piikissä on oma lihas.

Siilin jalat ovat kävellessä hyvin lyhyet, mutta kun siili ampaisee juoksuun, kasvaa siili noin 10cm korkeutta.

Siilit ovat säilyttäneet nykyisenkaltaisen muotonsa jo miljoonia vuosia. Joskus heitä kuuleekin kutsuttavan eläviksi fossiileiksi.

Suomessa siili vaipuu talvihorrokseen rakentamaansa pesään loka-marraskuussa ja horros kestää 6-7kk.

Horroksessa siili käyttää hyväkseen vuoden aikana keräämänsä ruskean rasvan.

Siilin kuuluisi herätä horroksesta vasta huhti-toukokuun vaihteessa kun luonto on herännyt eloon ja siilille löytyy tarvittava määrä ruokaa. Horroksesta herääminen vie paljon energiaa ja siili on usein menettänyt painoaan horroksen aikana.

Siilit ovat lihansyöjiä. Niiden ravintoa ovat hyönteiset ja pienet selkärankaiset.

Siilikanta on pienentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Siilin elinikä on noin 2-4 vuotta. Valitettavasti kuitenkin suurin osa siileistä kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Siilikannan vähenemiseen vaikuttaa:

- Poikkeuksellisen leudot talvet.

Siilit heräävät liian aikaisin. Mahdollinen takatalvi on myös kohtalokas siilille.

- Vesisateet tuhoavat siilien talvipesiä eivätkä siilit ehdi rakentaa uutta ennen talven tuloa.

- Vähälumisuus ja leuto ilmasto vaikuttavat negatiivisesti siilien selviämiseen. Paksu lumipeite pitäisi pesän lämpötilan sopivana.

-Pihapiirit ja yleiset puisto-alueet raivataan liian siisteiksi eikä siili pysty rakentamaan turvallista pesää taikka talvihorrostuspaikkaa elinympäristöönsä eikä kliinisistä ympäristöistä löydy sille ravintoa.

- Siili kerää kesän aikana itselleen rasvavarastoa. Jos jostain syystä rasvavarasto ei ole riittävä horrokseen vaipumisen aikaan, siili herää kesken unien mikä on kohtalokasta.

Onnekkaimmat ihmiset törmäävät vielä silloin tällöin siileihin. Ja todellakin mieleen tulee vain ajatus "olenpas minä onnekas".

Oletkin onnekas jos törmäät siilin touko-syyskuun välillä.

Mutta jos näet siilin vaeltamassa pihallasi loka-huhtikuun välillä olisi hälytyskellojen aika soida.

Tuossa aikavälissä siili ei löydä itselleen ravintoa luonnosta eikä sääolosuhteet ole siilille suotuisat.

Paras tapa auttaa kesken horroksen herännyttä siiliä, on ottaa siili varovaisuutta noudattaen sisälle lämpimään, vähintäänkin kunnon tarkastukseen.

Ota siili talteen esim. tukevaan ja korkeareunaiseen pahvilaatikkoon. Siilit ovat erittäin ketteriä kiipeämään ja karkailemaan!

Laatikon pohjalle käy alustaksi vaikka vanha pyyhe.

Laita tarjolle vettä ja ruokaa matalasta kupista.

Siili olisi tärkeää punnita, keittiövaaka toimii tässä hyvin.

Syksyllä ennen talvihorrosta siilin tulee painaa vähintään 800g.

Keväällä liian aikaisin heränneet siilit painavat poikkeuksetta vähemmän, mutta jos siili on selkeästi pienikokoinen, on se syytä välittömästi toimittaa luonnonvaraisia eläimiä hoitavalle taholle tarkkailuun. Isompien siilien suhteen on tarkistettava vähintään yleiskunto, asiantuntijatahon opastuksella.

Leudot talvet mahdollistavat ulko- sekä sisäloisien talvehtimisen. Tänä keväänä (v. 2020) liian varhain heränneistä siileistä miltei jokainen hoitoon päätynyt on tarvinnut apua loishäätöön.

Monet horrostamista karttelevat siilit sekä keväällä liian varhain heränneet ovat heikossa kunnossa, jopa aneemisia loisien kiusatessa niitä.

Jos epäilet, että näkemäsi siili voi huonosti tai on liikkeellä 'väärään aikaan', ota yhteyttä esim. eläinsuojeluyhdistykseen. Heiltä löytyy kontaktit luonnonvaraisten eläinten hoitajiin.

Siili lasketaan aina takaisin luontoon, SAMAAN PAIKKAAN mistä se on haettu hoitoon, mikäli tämä vain on mahdollista. Tietenkin vasta siinä vaiheessa kun siili on siihen valmis ja on varmistettu että luonnosta löytyy tarvittava ravinto siilille.

Alkukeväästä ja loppukesästä voit syöttää siilejä pihallasi. Ja näin auttaa siiliä keräämään tarpeellisen rasvavaraston.

Kevät ruokinta aloitellaan huhti-toukokuulla ja vuoden ollessa hyvä, keskeytetään kesä-heinäkuuksi.

Ruokinta aloitetaan uudelleen elokuussa ja jatketaan niin kauan kunnes siilejä näkyy.

Siilin ravinnoksi käy parhaiten viljaton kissan märkäruoka, myös hyvin turvotettua viljatonta kissojen/koirien kuivaruokaa voi tarjota. Mikäli vuosi on ollut haastava esim. leudon talven/kuivuuden/kovien sateiden takia, voivat siilit tarvita hieman lisäenergiaa. Ruokaöljyä voi lisätä ruokaan, mutta samalla tulee seurata ettei painoa rupea kertymään liikaa.

Siilit ovat yöeläimiä ja ruokinta on syytä ajoittaa iltaan ja tiettyyn kellonaikaan.

Siilille EI KOSKAAN saa antaa mitään maitotuotteita. Niistä siili saa ripulin, joka voi johtaa mahdollisesti jopa kuolemaan.

Myöskään kala tai mikään voimakkaasti maustettu esim. ruoan tähteet, eivät sovellu siileille. Pähkinöitä ei myöskään suositella ravinnoksi eikä viljatuotteita esim. leipää tai pullaa.

Siili tarvitsee proteiinipitoista ja energiaa antavaa ruokaa, joten myöskin kasviksia on turha antaa.

Siili on Suomessa rauhoitettu eläin. Sitä ei saa tappaa eikä ottaa lemmikiksi.

Ruokaa saa tarjota ulos sekä pesäpaikan pihalta.

Pidetään yhdessä huolta näistä vähiin käyvistä ystävistämme.

Reagoidaan siilien avunhuutoon, mikäli niitä ilmestyy kesken horroskauden pihallesi ja autetaan, koska meillä on siihen mahdollisuus.

Ystävällisin terveisin,

Henna

Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistyksen luonnonvaraisten eläinten neuvonantaja.